Reikien paik­kaa­mi­ses­ta en­nal­taeh­käi­se­vään suun ter­vey­den­huol­toon – Veli-Matti Peltolan mielipidekirjoitus 27.11.2017

Kempeleen terveyskeskus ja sen suun terveydenhuolto kerää usein kiitosta kuntalaisilta eikä turhaan: henkilöstö on ammattitaitoista ja palvelun laatu korkeaa.

Ongelmaksi kuitenkin nousee kiireettömän hammashoidon saatavuus. Aikuisen ja perusterveen ihmisen pääseminen hammaslääkäriin vie jopa 3–4 kuukautta ajanvarauksesta.

Jos kiireetöntä ajanvarausta joudutaan siirtämään eteenpäin, kun alkuperäinen ajankohta ei onnistu, joustamaton ajanvaraus muodostuu ongelmaksi. Tällöin hammashoitoon pääseminen lykkäytyy taas tulevaisuuteen ja edessä voi olla tilanne, jossa kuntalaisen hammashoitoon ohjautuminen tapahtuu liian myöhään ja edessä on toimenpiteitä, jotka olisi ennaltaehkäisevällä työllä voitu välttää.

Toki ihmisen omaa vastuuta terveydestään ei voi sivuuttaa, mutta pitkät jonotusajat kiireettömään suun terveydenhuoltoon aiheuttavat päänvaivaa varsinkin ruuhkavuosiaan eläville työikäisille kuntalaisille: monille kiireisen työpäivän keskellä voi olla palaverin siirtoa helpompaa siirtää kiireetöntä hammashoitoa taas eteenpäin.
Ongelma ei ole pelkästään yksilön, vaan vastaan voi tulla esimerkiksi tilanne, jossa ei-kiireellistä hoitoa tarvitseva hammas päätetään paikata useamman kuukauden päästä. Tällä välillä hammas voi alkaa oireilemaan, jolloin asiakas hakeutuu särkypäivytystykseen ja hänelle tehdään väliaikainen paikka.

Lopullinen paikkaus tehdään alunperin suunniteltuna päivänä kuukausien päästä. Näin asiakas on käynyt kaksi kertaa hoitamassa hampaitaan kun mahdollisesti lyhyemmällä jonotuksella hammashoitoon olisi riittänyt yksi käyntikerta.

Resurssipula voi siis johtaa tilanteeseen, jossa hammashuollosta tulee sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta kallista. Nettipalstoilla voi lukea myös jonotilanteen aiheuttamasta lieveilmiöstä, jossa asiakkaat kertovat liioittelevan omat oireensa, jotta saisivat särkypäivystysajan ja pääsisivät nopeammin hoitoon.

Kempeleen tulee varmistaa, että kuntalaisilla on mahdollisuus päästä kiireettömään ja ennaltaehkäisevään hammashoitoon omassa kunnassa ja se, että jonot pystytään pitämään lyhyinä. Myös digitalisaation hyödyntämistä tulee kehittää ajanvarausjärjestelmässä ja varmistettava työssäkäyvien kuntalaisten mahdollisuus saada hoitoa mahdollisimman helposti työaikoihin sovittaen.

Toivottavasti tulevaisuudessa sote-uudistuksen myötä saavutettaisiin leveämmät hartiat myös suun terveydenhoitoon ja mahdollistetaan asiakkaan suurempi valinnanvapaus. Näin voitaisiin saavuttaa parempaa suun terveyttä ei pelkästään Kempeleläisille vaan kaikille suomalaisille!

 

Veli-Matti Peltola

varapuheenjohtaja

Kempeleen Kokoomus ry

Uusia rakennuksia Kempeleeseen – Jaakko Okkosen mielipidekirjoitus 27.10.2017

Kempeleessä on menossa kasvuvaihe. Kunnan väkiluku kasvaa tasaiseen tahtiin. Tämä tarkoittaa myös sitä, että uutta pitää suunnitella ja rakentaa. Valitettavasti on samalla alkanut paljastua missä kunnossa monet julkiset rakennukset ovat. Siispä ollaan tilanteessa, jossa sekä kouluja että päiväkoteja joudutaan sekä remontoimaan että uusimaan. Esimerkkinä voi olla Kempeleen Ylikylän vanhan puukoulun purkutarve ja tilalle mahdollisesti rakennettava uusi palvelutalo 200 lapsen päiväkoteineen. Kysymys on, miten tämä tehdään? Investointi on useita miljoonia euroja. Kenen rahkeet riittävät?

Asia on esillä nyt kunnan päätöksentekoelimissä. Ottaako kunta velkaa koko investoinnin rahoittamiseksi? Jos näin kävisi, asukasta kohti laskettu velka nousisi 2000 eurosta 3000 euroon. Tämä investointi ei ole ainoa ensi vuodelle Kempeleessä. Vaara on, että velkataakka kasvaa vielä tuostakin, vaikka valtuusto on asettanut 3000 euron katon. Kun asiaa on puitu kunnan päättävissä elimissä, vaikuttaa että koko velka otetaan kunnalle ja se näkyy kunnan taseessa. Tottahan on, että kyseessä on pitkän aikavalin investoinnit ja myös välttämättömät.  Lapsemme tarvitsevat hyvät ja sisäilmaltaan terveelliset tilat. Siitä on olemassa yksimielisyys.

Velkaongelma voitaisiin ratkaista toisella tavalla kuin nyt näyttää. Markkinoilla on lähes vuorenvarmasti yrityksiä, jotka kunnan niin salliessa investoivat päiväkoteihin ja muuhun palveluun. Toteutuksessa voidaan käyttää ns hybridimallia, puolet kunnan investointina ja toinen puoli kilpailun kautta yksityisille. Asiassa on paljon eri puolia, mutta karkea malli voisi olla tämä. Toteutukseen liittyy myös Kempeleen muut päiväkodit ja vastaavat palvelut. Kyse on siis isosta kokonaisuudesta palveluseteleineen ja muine lakisääteisine velvoitteineen. Niihin löytyy kunnasta hyvää asiantuntemusta.

Koko asian iso kuva on siis rahoituksessa ja investoinneissa. Kunnan kestokyky lähestyy sietorajaa. Vaikka sote uudistus tulisi ja veisi kunnalta ison palan maakunnalle, jää edelleen ongelmaksi miten nykyresurssit sovitetaan tulevaan muutokseen.

 

Jaakko Okkonen

kunnanvaltuutettu, Kokoomus