Valtuustoaloite: nuorisovaltuuston edustajalle läsnäolo- ja puheoikeus valtuuston kokouksiin

Kokoomuksen valtuustoryhmän tekemässä valtuustoaloitteessa esitettiin, että nuorisovaltuustosta tulee nimetä kunnanvaltuustoon ja valiokuntiin edustaja ja hänelle varahenkilö puheoikeudella (ei äänestysoikeutta). Nuorisovaltuuston keskuudestaan valitseman edustajan tulisi osallistua myös kunnan strategiatyöhön. http://edu.kempele.fi/dynasty/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20192009-16

Kempeleen kunta myöntää kesätyösetelin jokaiselle v. 2002 ja 2003 syntyneelle

Kempeleen Kokoomuksen tekemä esitys muutoksesta talousarvioesitykseen sai niukan enemmistön taakseen kunnanvaltuuston kokouksessa 10.12.2018 (https://www.rantalakeus.fi/uutiset/harvinainen-aanestystilanne-kempeleessa–aanet-tasan-puheenjohtajan-aani-ratkaisi-nuorten-kesatyosetelioikeutta-laajennetaan-6.703.448938.7bda0f4206). Tämän myötä Kempeleen kunta antaa vuonna 2019 kesätyösetelin jokaiselle v. 2002 ja 2003 syntyneelle kempeleläiselle nuorelle.

Toivottavasti alueen yritykset, yhdistykset ja muut toimijat tarjoavat nuorille mahdollisuuden työntekoon ensi kesänä. Nuorilla voi olla arvokasta osaamista esimerkiksi sosiaalisen median hyödyntämisessä markkinoinnissa. Nuorille työnteko puolestaan mahdollistaa rahan saamisen ohella tutustumisen erilaisiin työtehtäviin ja aloihin. Hienoa olla tekemässä päätöksiä nuorten hyväksi!

 

Valtuustoaloite / Turvallisuutta ja valoja / Kokoomuksen valtuustoryhmä ym.

Valtuutettu Jaakko Okkonen esitti Kokoomuksen valtuustoryhmän
ym. allekirjoittaman aloitteen:

”Vuosi sitten poistettiin katutöiden yhteydessä katuvaloja ainakin Ollilantieltä lähteviltä kaduilta. Lisäksi viestejä katujen pimeydestä on tullut muualtakin Kempeleestä. Öisin liikkuu epämääräistä väkeä, jotka tutkivat talojen ympäristöjä. Tästä kertoi viimeksi tullut viestejä jopa kaukana täältä asuvilta. Valojen puute ei ole mikään pikku asia. Kun liukkaat alkavat, on vaara, että pimeässä liikkuvat liukastuvat. Valoista tulee kustannuksia. Totta kai. Mutta kuinka suuria kustannuksia tulee loukkaantumisista. Kunta saa sote asiasoista isoja
laskuja Oys:sta ja muista hoitolaitoksista. Leikkauksien ja hoitojen kustannukset ovat n 20 000€ ja voivat nousta 30 000- 40 000 €:oon/tapaus. Tapaturman aiheuttama päivystyksellinen leikkaus voi olla vielä kalliimpia. Lisäksi tulevat sairauslomakustannukset työssäkäyvien osalta. Led valokustannukset voivat näin tulla nopeasti kunnalle halvemmaksi kuin Oys:n laskut. Mahtaakohan valokustannus
ja hoitokustannus kohdata? Ei ole yhdentekevää, miten pimeässä selvitään asioiden hoidosta.

Öinen talojen tutkiminen ei ole vaaratonta. Vaarana on, että paikkoja rikotaan, tavaroita varastetaan ja mikä pahinta asiaa tutkiville ihmisille
aiheutuu vaaratilanteita ja yleinen turvattomuus lisääntyy.

Esitys on, että ryhdytään pikaisesti toimeen katuvalojen palauttamiseksi. Syitä tähän on edellä esitetyn lisäksi vaikka kuinka
paljon. Kunnalle tulevat kustannukset eivät voi olla se syy, jolla tämä tyrmätään. Yksikin erikoissairaanhoidon lasku voi olla niin iso, että
sillä valaisee kokonaisen kadun.

Kun tehdään uusia katutöitä, katuvalojen poistamista ei saa tehdä. Emme voi palata ajassa taaksepäin. Valoissa on tapahtunut paljon
kehitystä, vähemmän sähköä kuluttavia katuvaloja on saatavissa.”

Valtuustoaloite / Kempeleen lukioon perustetaan yrittäjyyslinja / Valtuutettu Henriikka Pakarinen Ym.

Valtuutettu Henriikka Pakarinen allekirjoittamansa ym. allekirjoittaman aloitteen:

”Yrityksen perustaminen on yhä suositumpaa nuorten keskuudessa. Lisäksi yhä useammalla lukioikäisellä on jo oma yritys. Koko ajan
kasvava joukko nuoria uskoo näkevänsä itsensä yrittäjänä. Silti he pitävät yhä tärkeänä koulutusta, ja haluavat opiskella ammatin. Yrittäjyyslinjan avulla nämä molemmat mahdollistuisivat. Linja olisi myös hyvä jatkumo yläasteen yrittäjyysluokalle.

Linjalla käytäisiin jo lukio-opintojen ohella kaupallisen koulutuksen kursseja. ( Kurssit yrittäjyydestä, yritysten taloudesta ja yritysten yhteiskunnallisesta roolista) Myös jo olemassa olevan yrityksen pyörittäminen olisi mahdollistettu opiskelujen ohessa.

Yhteistyö eri tahojen kanssa olisi tärkeässä roolissa. Sitä voisi tehdä esimerkiksi Oulun Kauppakorkeakoulun kanssa. Linjan käynyt
opiskelija voisi saada jopa suoran opiskelupaikan yliopistoon hyvällä lukiomenestyksellä. Tällaisia malleja on käytössä jo useissa eri
lukioissa. Se olisi mielettömän houkutteleva tarjous opiskelijalle. Tämä voisi tuoda meille opiskelijoita myös kauempaa. Lisäksi yritysyhteistyön mahdollisuudet ovat Kempeleessä loistavat.

Lukiokoulutus muuttuu seuraavina vuosina paljon, kun korkeakoulujen pääsykokeet hiljalleen poistuvat ja muuttuvat. Lukioajasta tulee siis yhä tärkeämpää nuorten koko tulevaisuuden kannalta, kun jo silloin opiskelu tähtää voimakkaasti jatkokoulutukseen. Lukioiden erikoistuminen tulee olemaan hyvin suuressa roolissa.

Lupa erityiseen koulutustehtävään haetaan Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Tämän syksyn haussa erityislupa yrittäjyyspainotettuun opetukseen myönnettiin Suomessa vain kahdelle lukiolle. Näitä ei siis ole vielä montaa. Oulun seudulta tällainen lukio puuttuu vielä. Tässä voisimme olla edelläkävijänä ja luoda meille houkuttelevan yrittäjyyslinjan.”

Valtuustoaloite / Kempeleeseen pienyrittäjille oma olohuone / Valtuutettu Pia Hanski

Pia Hanski esitti seuraavan aloitteen:
”Esitän, että Kempeleeseen perustetaan mikroyrittäjiä varten ”Yrittäjien Olohuone”. Tämä aloite koskee nimenomaan pienyrittäjien, siis yksinyrittäjien, pää- ja sivutoimisten elinkeinonharjoittajien ja mikroyrittäjien toiminnan tukemista, edistämistä ja kehittämistä Kempeleessä. Kartoitukseni ja pienyrittäjien kanssa käymieni keskusteluiden perusteella on täysin selvää, että ”Yrittäjien Olohuoneelle” on vahva tilaus. Se lisää heti toiminnan aloittamisen jälkeen yrittäjien verkostoitumista ja vertaistukea, yhteisten asiakasprojektien mahdollistamista, uusien ideoiden ja toimintatapojen löytämistä sekä kouluttautumista – ja sillä on työllistävä vaikutus. Vahvistavaa vaikutusta on luonnollisesti myös Kempeleen elinvoimaiseen imagoon.

Kempele on jokunen vuosi sitten valittu maakunnan yrittäjäystävällisimmäksi kunnaksi, eikä varmasti syyttä. Olemme vuosikaudet huolehtineet hyvin yritysten elinvoimaisesta toiminnasta mm. maakauppojen ja -vuokraamisen sekä viisaan kaavoittamisen keinoin, unohtamatta kunnan aktiivista markkinointityötä ja yleistäkin vetovoimaa. Kaikki tämä toiminta palvelee erinomaisesti nimenomaan pk- ja suuryrityksiä.

Kuitenkin, on tärkeää äärettömän muistaa, että nimenomaan mikro- ja yksinyrittäjyys korostuvat Kempeleen yrittäjyyskentässä. Yrittäjyyden edistämistä korostetaan yhteiskunnallisessa keskustelussa, mm työttömyyden hoitokeinona ja työllistäjänä. Silti yksinyrittäjät jäävät usein keskustelun, tukitoimien ja toimenpiteiden ulkopuolelle.

On tärkeää sisäistää ja ymmärtää, että Kempeleessä on 974 yritystä, joista 917 on yksinyrittäjiä tai mikroyrityksiä (Lähde: Oulun Yliopisto, Micro Entre 2016 Pohjois-Suomen Mikroyritykset tilastokatsaus, 978-952-62-1364-4 (pdf)) – siis ihmisiä, jotka työllistävät itse itsensä tai muutamia (alle 10) muita henkilöitä. Ryhmä, jota tämä aloite koskee, edustaa 95 % kaikista kunnan yrityksistä.

Pienyrittäjien yhteisöllisyys ja yrittäjiä (ja välillisesti kotikuntaa) taloudellisesti hyödyttävä toiminta ”Yrittäjien Olohuoneen” tehtävänä ja tavoitteena on tarjota pienille yrittäjille tila ja yhteisö, jonne he voivat kokoontua halutessaan, vaihtaa ajatuksia ja lisätä yrittäjien välistä yhteistyötä sekä toimintamahdollisuuksia ja järjestää koulutuksia. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa on vastikään väitelty pien- ja
yksinyrittäjien verkostoitumisen valtavasta merkityksestä (KTT Raija Leskinen). Toimivat verkostot rakentavat yrittäjien keskinäistä
yhteistyötä, kehittävät uusia toimintoja ja palveluja, luovat kilpailuetua, lisäävät tuotantokapasiteettia resursseja yhdistämällä ja
antavat mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin isompien toimijoiden rinnalla.

”Yrittäjien Olohuoneeseen” voidaan kutsua erilaisia asiantuntijoita antamaan tietoiskuja esim. rahoitukseen, kansainvälistymiseen, hyviin
käytäntöihin, erilaisten palveluiden hyödyntämiseen jne. liittyen. Vastaavankaltaista toimintaa on mm. Business Kitchen, Luova
Laboratorio. Yksinyrittäjien ja mikroyrittäjien tulotaso on keskimäärin alhaisempi kuin palkansaajilla, ja ansiot jäävät pienemmiksi kuin
esim. työehtosopimusten alimmilla palkkatasoilla. Yrittäjät ovat myös palkansaajien sosiaaliturvan ulkopuolella. ”Yrittäjien Olohuone”
vaikuttaisi positiivisella tavalla myös liiketoiminnan onnistumiseen ja kassavirran – ostovoiman kasvamiseen. Ja siis myös verotuloihin.

Mitä tämä Kempeleen kunnalta vaatisi?
Käymieni keskusteluiden ja palaverien perusteella Kempeleen pienyrittäjät ovat asiasta hyvin kiinnostuneita ja innostuneita. Näin ollen ei kunnan panos toiminnan perustamisessa tule olemaan raskas, tarvitaan lähinnä tilat. Toimintaa koordinoisi kunnan elinkeinotoimi, kuitenkin niin, että toiminta olisi melko itsenäistä ja vetäjäkin todennäköisesti löytyisi jostakusta kempeleläisestä pienyrittäjästä.

Rahoituksen osalta kannattaa hyödyntää erilaisia hankkeita, joita on esim. TE-toimistolla, ELY:llä, TEM:llä ja alueellisilla yritystoimintaa kehittävillä hankkeilla ja tutkimusryhmillä sekä kehittämisorganisaatioilla.

Tilavaatimukset eivät ole suuren suuret; tarvitaan helposti saavutettava paikka, jossa olisi:
– kokoushuone: asiakaspalavereita ja koulutuksia sekä kokouksia
varten
– muutama työpiste: tänne voi tulla tekemään toimistotöitä
halutessaan. Työpisteitä 2-4 kpl, peruskalustettuina (työpöytä, tuolit,
sähkö, yhteistulostin). Työpisteitä voi olla samassakin huoneessa.
– yhteinen pienkeittiöllinen, kahvi- ja oleskelutila, vapaamuotoisesti
viihtyisästi kalustettuna
– WLAN, normaalit AV-välineet kokoushuoneessa

Nykyisen kunnantalo on äärimmäisen vähällä käytöllä ja sen tulevaisuus on vielä avoimena. Kunnantalon a tilat olisivat toiminnan
perustamiseen varsin sopivat, hyvin pienillä muutoksilla. Tällä hetkellä Kempeleen kunnan yrityspalvelut auttaa yrityksiä mm.
tontit ja toimitilojen myynti/vuokrausasioissa, myynnin ja markkinoinnin tiimoilla, avustusten ja rahoitusten haussa, liiketoiminnan aloittamisessa tai uudistamisessa sekä yhteistyössä viranomaisten kanssa. Ostopalveluina hankkii uusien yritysten neuvontapalvelut Oulun seudun uusyrityskeskus ry:ltä, joka on ilmainen palvelu uusille ja vasta perusteluille yrityksille.

Mielestäni tämä yrityspalvelun laajuus on jo jonkin aikaa toimineen yrityksen osalta melko suppeat, ja ”Yrittäjien olohuone” tarjoaa
nimenomaan tähän kohtaan runsaasti apua. Kun yrittäjät voivat itse vaikuttaa tarjottavaan asiantuntija-apuun ja koulutukseen oman toiminnan kautta, on kasvu ja kehittyminen oikeastaan väistämätöntä.

Idea: Kempeleen Vuoden yksinyrittäjä -palkinto
Ehdotan edelleen, että Kempeleen kunta ryhtyisi jakamaan kannustuspalkinnon vuosittain teemalla Kempeleen Vuoden yksinyrittäjä. Palkinnon ei tarvitse olla rahamäärältään suuri, tai edes rahaa, pienyrittäjä arvostaa varmasti hyvinvointiin ja jaksamiseen
liittyvää palkintoa.

Palkinnon jakokriteereissä voisi olla vaikkapa seuraavanlaisia asioita:
Yksinyrittäjä on toiminut päätoimisesti vähintään kolme vuotta. Yksinyrittäjä erottuu joukosta positiivisesti asiakaspalvelussaan tai
toiminnassaan. Yksinyrittäjän liikeideasta löytyy jotain innovatiivista tai omaperäistä.Yksinyrittäjällä ei ole vakituista työntekijää.
Yksinyrittäjä on kempeleläinen. Jne.

Palkinnon avulla Kempele vahvistaisi imagoaan yrittäjäystävällisenä paikkakuntana, joka on kunnostautunut mm. yrittäjyyskasvatuksen
saralla ja jolla on vahva vetovoima yrityskentässä. Yhä useampi yksinyrittäjä etsii kumppania toimintaansa toisesta pienyrittäjästä. Yhdessä toimiminen säästää kustannuksia, mutta antaa myös tukea ideointiin. Viisi yrittäjää yhdessä tilassa on enemmän kuin osiensa summa.

Ehdotan, että Kempeleen kunta aloittaa heti ”Yrittäjien Olohuoneen” toiminnan perustamiseen tähtäävät toimenpiteet ja kartoittaa sopivia
tiloja toiminnan käynnistämiseksi. Pien- ja mikroyrittäjien toiveena on päästä ”Yrittäjien Olohuoneeseen” jo vuoden 2018 alusta.

Termistöä:
Yksinyrittäjä = itsenäinen elinkeinonharjoittaja, ei vakituisia
työntekijöitä
Mikroyritys = itsenäinen elinkeinonharjoittaja, työntekijöitä 1-9,
liikevaihto alle 2 milj. euroa, eikä omistajuudesta ole yli 25 % osuutta
suurella yrityksellä.

Valtuustoaloite / ”Tulevaisuuden Kempele”-maamerkki ideointikilpailu Kempeleläisille / Kokoomuksen, Vasemmistoliiton ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmät

Janne Malkamäki teki seuraavan kokoomuksen, vasemmistoliiton ja
KD:n yhten aloitteen:

”Tausta: Vetovoimaisia kaupunkeja ja kuntia kautta maailman yhdistää se, että ne ovat tunnettuja joistain maamerkistä. Yleensä maamerkki on kauas näkyvä ja helposti tunnistettava kohde, esimerkiksi rakennus, rakennelma tai luonnonmuodostuma. Toisaalta pienikin kohde voi olla erittäin tunnettu. Pariisissa on Eiffel torni, New Yorkissa Vapauden patsas, Tampereella Näsinneula ja Oulussa Toripolliisi. Kööpenhamina taas tunnetaan vain ihmisen kokoisesta ’Pieni merenneito’ patsaasta.
Tulevaisuustutkija ja kunta-asiantuntija Ilkka Halavan mukaan menestyvän ja muuttovoittoisen kunnan ohi ei voi ajaa huomaamatta
koko paikkaa, ilman että paikasta jää mitään mieleen. Kempeleen läpi ajaa päivittäin tuhansia ihmisiä, joista suurin osa tuskin tiedostaa, että
Kempele vilahti ohi. Sopivalla maamerkillä näkyvällä paikalla olisi valtava potentiaali nostaa Kempele, jos ei maailman kartalle, niin ainakin Suomen. Tällöin ensimmäinen positiivinen mielikuva voisi olla tämä mieleenjäävä maamerkki, kun Kempele jossain yhteydessä mainitaan.

Ilkka Halava painottaa tutkimuksissaan myös sitä, että tulevaisuudessa välttämätön ominaisuus menestyvälle kunnalle on vahva yhteisöllisyys. Kuntalaisten pitää konkreettisesti tuntea, että heillä on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa kunnan tulevaisuuteen.
Kempeleläisten itsensä ideoima maamerkki tulevaisuuden Kempeleelle lisäisi kunnan ”positiivistä pöhinää” ja yhteishenkeä.

Aloite 1 (”long term plan”):
Kempeleen kunta järjestää ” Tulevaisuuden Kempele” -maamerkki ideointikilpailun Kempeleläisille.
Ideoitten kerääminen:
Maamerkki ehdotukset ja ideat kerätään webropol nettiportaalin kautta. Ehdotuksia voivat jättää kaikki Kempeleen kunnan asukkaat, yhteisöt, yritykset ja muut ryhmät. Maamerkki ideointikilpailusta tiedotetaan erityisesti lapsille ja nuorille (koulujen kautta). Esimerkiksi koululuokat voivat keksiä ideoita pienryhmissä ja valita sitten oman ehdotuksensa kilpailuun luokittain demokraattisin menetelmin.

Valinta jatkokäsittelyyn:
Valiokunnat käyvät kertyneet ehdotukset läpi ja valitsevat esim. 3 mielestään parasta jatkoon. Valiokunnista kertyneistä ehdotuksista
valitaan sitten koko valtuuston tasolla 3 eniten kannatusta saanutta ehdotusta tarkempaan käsittelyyn, jossa selvitetään niiden realistiset toteutusmahdollisuudet.

Palkinto toteutettavan ehdotuksen tekijöille:
Ikuista mainetta ja kunniaa. Voittajien nimet painetaan esimerkiksi maamerkkiin kiinnitettävään pronssitauluun.

Aloite 2 (”short term plan”):
KEMPELE valotaulun lisääminen Zeppelin mastoon ylimmäiseksi etelään ja pohjoiseen päin. Toinen vaihtoehto voisi olla KEMPELE valotaulun lisääminen omaan mastoon, moottoritien toiselle puolelle Zeppeliinin kohdalle (esim. Destian louhoksella oleva masto tähän siirtämällä).

Peruste Aloite 2:lle
Aloite 1 mukaisella ideointikilpailulla valitun maamerkin ehdotusten läpikäynti ja valinta, sekä kunnollinen toteuttaminen tulee viemään
aikaa. KEMPELE valotaululla voidaan korjata akuutti ongelma nopeasti lyhyellä tähtäimellä. Kempelettä ei tällöin voi enää ohittaa sitä huomaamatta.”

Valtuustoaloite / Kempeleen lukioon yksi aloittava ryhmä lisää/ Valtuutetu Pia Hanski YM.

Pia Hanski esitti Vihreiden, KD:n, SDP:n, Vasemmiston, Perussuomalaisten ja Kokoomuksen valtuustoryhmien allekirjoittaman
aloitteen:

”Esitämme, että Kempeleen lukion perustetaan nopeasti yksi uusi aloittavien oppilaiden ryhmä. Kempeleen lukioon on viimeisinä vuosina ollut n. 90 hakijaa vuosittain, käytännössä kaikki hakeneet ovat saaneet lukiopaikan. Viimeisessä yhteishaussa hakijoita on 149 ja oppilaaksi voidaan ottaa vain 120 oppilasta, tehtyjen päätösten mukaan.

Suuri osa nyt hakevista on kempeleläisiä nuoria, jotka hyvällä, noin seitsemän keskiarvolla ovat olettaneet saavansa opiskelupaikan
Kempeleen lukiosta, perustuen menneiden vuosien keskiarvotasoon. Nyt uudessa tilanteessa on merkittävänä vaarana se, että heille ei löydy
opiskelupaikkaa, varsinkaan jos ovat yhteishaussa hakeneet ensisijaisesti Kempeleeseen ja toissijaisesti muuhun lukioon – ja keskiarvo jää valintaan vaadittavan keskiarvon alle.

Merkittävän hakijamäärän taustalla näyttää olevan lähikunnissa asuvien oppilaiden kiinnostus Kempeleen lukiota kohtaan. Oppilaita on hakenut mm. Oulusta (erityisesti Kaakkurin alueelta) sekä perinteeseenkin tapaan Tyrnävältä ja Limingasta. Lähes kaksinkertaistunut hakijamäärä nostaa selkeästi hyväksyntään vaadittavaa keskiarvoa, eikä arvosanojen keskiarvon ollessa seitsemän olekaan nyt varmaa saada haluttua opiskelupaikkaa kotikunnassa. Kempeleen yläasteiden opojen ohjauksen perusteella osa oppilaista on hakenut vain Kempeleen lukioon.

On huolestuttavaa, todeta että kotikunnassamme on nyt vaarana se, että koululaisia jää vaille jatko-opiskelupaikkaa. Tämä lisää syrjäytymisvaaraa, kun oppilaita, joilla on hyvät edellytykset menestyä lukio-opinnoissa jää vaille mahdollisuutta opiskella missään. Työllistyminen 16-vuotiaana on epätodennäköistä. Saamani tiedon mukaan Kempeleen lukiolla on mahdollisuus lisätä oppilasottoa yhden, n. 30 oppilaan, verran jo ensi syksynä (2017). Valtionavustusten ja opettajien tuntijärjestelyiden tiimoilla asia voidaan toteuttaa, jollakin tavalla myös tilapulman ratkaisemiseen on tahtotila.

Yhden oppilaan kustannuksena voidaan karkean laskelman mukaan pitään n. 3200 euroa, valtionavustus on oppilasta kohden on selvästi yli 5000 €.

Esitämme, että Kempeleen kunta ryhtyy nopeasti toimenpiteisiin yhden uuden ryhmän perustamiseksi Kempeleen lukioon. Arviona on,
että vastaava oppilaaksihakijoiden määrä pysyy jatkossakin aiempaa korkeampana, kun Kaakkurin, Linnakankaan alueen väestömäärä
jatkuvasti lisääntyy. ”