Ministeri Kai Mykkänen vierailulla Kempeleessä ja Oulussa 7.2.2018

Kempeleen kokoomus ry ja sen hallituksen puheenjohtaja Martti Hahl kutsuivat ulkomaankauppa ja kehitysministeri Kai Mykkäsen Kempeleeseen ja Ouluun (12.2 alk. sisäministeri). Tiivisohjelmainen vierailu toteutui 7.2.2018. Kokoomuksen Mykkänen näytti, että ministerillä on substanssi osaamista, kykyä keskittyä olennaiseen, kuunnella ja hyödyntää kuulemaansa.

Sekä tietenkin sopivasti pilkettä silmäkulmassa, sinivihrein ideaalein, sekä reilusti avointa rohkeutta kokeilla uutta. Mykkänen on ensimmäinen ja ainoa minkään maalainen ministeri, joka on uskaltanut panna itsensä likoon Polar Bear Pitching avannossa.

Kempeleen kokoomus ry kiittää ministeri Mykkästä loistavasta päivästä! Kuvien alla vielä tarkempi ohjelma vierailun ohjelmasta.

 

 

Ministerivierailun ohjelma:
Kello 8.00: Aamupala yhdessä Kempeleen kunnanhallituksen kanssa.
Kello 8.45: Kempeleen Kirkonkylän yhtenäiskoulun yrittäjyysluokan esittely.
Kello 9.30: Yritysesittely, GreenLed.
Kello 10.15: Tutustuminen Oamkiin
Kello 11.00: Vierailu BusinessOulussa.
Kello 12.00: Oulun kaupungin tarjoama työlounas.
Kello 13.30: Elektrobit Automotiven vieraana.
Kello 14.15: Vierailu Bittiumilla.
Kello 15.10: Media- ja piiritoimiston väen tapaaminen.
Kello 16.10: Polar Bear Pitching.

Reikien paik­kaa­mi­ses­ta en­nal­taeh­käi­se­vään suun ter­vey­den­huol­toon – Veli-Matti Peltolan mielipidekirjoitus 27.11.2017

Kempeleen terveyskeskus ja sen suun terveydenhuolto kerää usein kiitosta kuntalaisilta eikä turhaan: henkilöstö on ammattitaitoista ja palvelun laatu korkeaa.

Ongelmaksi kuitenkin nousee kiireettömän hammashoidon saatavuus. Aikuisen ja perusterveen ihmisen pääseminen hammaslääkäriin vie jopa 3–4 kuukautta ajanvarauksesta.

Jos kiireetöntä ajanvarausta joudutaan siirtämään eteenpäin, kun alkuperäinen ajankohta ei onnistu, joustamaton ajanvaraus muodostuu ongelmaksi. Tällöin hammashoitoon pääseminen lykkäytyy taas tulevaisuuteen ja edessä voi olla tilanne, jossa kuntalaisen hammashoitoon ohjautuminen tapahtuu liian myöhään ja edessä on toimenpiteitä, jotka olisi ennaltaehkäisevällä työllä voitu välttää.

Toki ihmisen omaa vastuuta terveydestään ei voi sivuuttaa, mutta pitkät jonotusajat kiireettömään suun terveydenhuoltoon aiheuttavat päänvaivaa varsinkin ruuhkavuosiaan eläville työikäisille kuntalaisille: monille kiireisen työpäivän keskellä voi olla palaverin siirtoa helpompaa siirtää kiireetöntä hammashoitoa taas eteenpäin.
Ongelma ei ole pelkästään yksilön, vaan vastaan voi tulla esimerkiksi tilanne, jossa ei-kiireellistä hoitoa tarvitseva hammas päätetään paikata useamman kuukauden päästä. Tällä välillä hammas voi alkaa oireilemaan, jolloin asiakas hakeutuu särkypäivytystykseen ja hänelle tehdään väliaikainen paikka.

Lopullinen paikkaus tehdään alunperin suunniteltuna päivänä kuukausien päästä. Näin asiakas on käynyt kaksi kertaa hoitamassa hampaitaan kun mahdollisesti lyhyemmällä jonotuksella hammashoitoon olisi riittänyt yksi käyntikerta.

Resurssipula voi siis johtaa tilanteeseen, jossa hammashuollosta tulee sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta kallista. Nettipalstoilla voi lukea myös jonotilanteen aiheuttamasta lieveilmiöstä, jossa asiakkaat kertovat liioittelevan omat oireensa, jotta saisivat särkypäivystysajan ja pääsisivät nopeammin hoitoon.

Kempeleen tulee varmistaa, että kuntalaisilla on mahdollisuus päästä kiireettömään ja ennaltaehkäisevään hammashoitoon omassa kunnassa ja se, että jonot pystytään pitämään lyhyinä. Myös digitalisaation hyödyntämistä tulee kehittää ajanvarausjärjestelmässä ja varmistettava työssäkäyvien kuntalaisten mahdollisuus saada hoitoa mahdollisimman helposti työaikoihin sovittaen.

Toivottavasti tulevaisuudessa sote-uudistuksen myötä saavutettaisiin leveämmät hartiat myös suun terveydenhoitoon ja mahdollistetaan asiakkaan suurempi valinnanvapaus. Näin voitaisiin saavuttaa parempaa suun terveyttä ei pelkästään Kempeleläisille vaan kaikille suomalaisille!

 

Veli-Matti Peltola

varapuheenjohtaja

Kempeleen Kokoomus ry

Uusia rakennuksia Kempeleeseen – Jaakko Okkosen mielipidekirjoitus 27.10.2017

Kempeleessä on menossa kasvuvaihe. Kunnan väkiluku kasvaa tasaiseen tahtiin. Tämä tarkoittaa myös sitä, että uutta pitää suunnitella ja rakentaa. Valitettavasti on samalla alkanut paljastua missä kunnossa monet julkiset rakennukset ovat. Siispä ollaan tilanteessa, jossa sekä kouluja että päiväkoteja joudutaan sekä remontoimaan että uusimaan. Esimerkkinä voi olla Kempeleen Ylikylän vanhan puukoulun purkutarve ja tilalle mahdollisesti rakennettava uusi palvelutalo 200 lapsen päiväkoteineen. Kysymys on, miten tämä tehdään? Investointi on useita miljoonia euroja. Kenen rahkeet riittävät?

Asia on esillä nyt kunnan päätöksentekoelimissä. Ottaako kunta velkaa koko investoinnin rahoittamiseksi? Jos näin kävisi, asukasta kohti laskettu velka nousisi 2000 eurosta 3000 euroon. Tämä investointi ei ole ainoa ensi vuodelle Kempeleessä. Vaara on, että velkataakka kasvaa vielä tuostakin, vaikka valtuusto on asettanut 3000 euron katon. Kun asiaa on puitu kunnan päättävissä elimissä, vaikuttaa että koko velka otetaan kunnalle ja se näkyy kunnan taseessa. Tottahan on, että kyseessä on pitkän aikavalin investoinnit ja myös välttämättömät.  Lapsemme tarvitsevat hyvät ja sisäilmaltaan terveelliset tilat. Siitä on olemassa yksimielisyys.

Velkaongelma voitaisiin ratkaista toisella tavalla kuin nyt näyttää. Markkinoilla on lähes vuorenvarmasti yrityksiä, jotka kunnan niin salliessa investoivat päiväkoteihin ja muuhun palveluun. Toteutuksessa voidaan käyttää ns hybridimallia, puolet kunnan investointina ja toinen puoli kilpailun kautta yksityisille. Asiassa on paljon eri puolia, mutta karkea malli voisi olla tämä. Toteutukseen liittyy myös Kempeleen muut päiväkodit ja vastaavat palvelut. Kyse on siis isosta kokonaisuudesta palveluseteleineen ja muine lakisääteisine velvoitteineen. Niihin löytyy kunnasta hyvää asiantuntemusta.

Koko asian iso kuva on siis rahoituksessa ja investoinneissa. Kunnan kestokyky lähestyy sietorajaa. Vaikka sote uudistus tulisi ja veisi kunnalta ison palan maakunnalle, jää edelleen ongelmaksi miten nykyresurssit sovitetaan tulevaan muutokseen.

 

Jaakko Okkonen

kunnanvaltuutettu, Kokoomus

Valtuustoaloite / Turvallisuutta ja valoja / Kokoomuksen valtuustoryhmä ym.

Valtuutettu Jaakko Okkonen esitti Kokoomuksen valtuustoryhmän
ym. allekirjoittaman aloitteen:

”Vuosi sitten poistettiin katutöiden yhteydessä katuvaloja ainakin Ollilantieltä lähteviltä kaduilta. Lisäksi viestejä katujen pimeydestä on tullut muualtakin Kempeleestä. Öisin liikkuu epämääräistä väkeä, jotka tutkivat talojen ympäristöjä. Tästä kertoi viimeksi tullut viestejä jopa kaukana täältä asuvilta. Valojen puute ei ole mikään pikku asia. Kun liukkaat alkavat, on vaara, että pimeässä liikkuvat liukastuvat. Valoista tulee kustannuksia. Totta kai. Mutta kuinka suuria kustannuksia tulee loukkaantumisista. Kunta saa sote asiasoista isoja
laskuja Oys:sta ja muista hoitolaitoksista. Leikkauksien ja hoitojen kustannukset ovat n 20 000€ ja voivat nousta 30 000- 40 000 €:oon/tapaus. Tapaturman aiheuttama päivystyksellinen leikkaus voi olla vielä kalliimpia. Lisäksi tulevat sairauslomakustannukset työssäkäyvien osalta. Led valokustannukset voivat näin tulla nopeasti kunnalle halvemmaksi kuin Oys:n laskut. Mahtaakohan valokustannus
ja hoitokustannus kohdata? Ei ole yhdentekevää, miten pimeässä selvitään asioiden hoidosta.

Öinen talojen tutkiminen ei ole vaaratonta. Vaarana on, että paikkoja rikotaan, tavaroita varastetaan ja mikä pahinta asiaa tutkiville ihmisille
aiheutuu vaaratilanteita ja yleinen turvattomuus lisääntyy.

Esitys on, että ryhdytään pikaisesti toimeen katuvalojen palauttamiseksi. Syitä tähän on edellä esitetyn lisäksi vaikka kuinka
paljon. Kunnalle tulevat kustannukset eivät voi olla se syy, jolla tämä tyrmätään. Yksikin erikoissairaanhoidon lasku voi olla niin iso, että
sillä valaisee kokonaisen kadun.

Kun tehdään uusia katutöitä, katuvalojen poistamista ei saa tehdä. Emme voi palata ajassa taaksepäin. Valoissa on tapahtunut paljon
kehitystä, vähemmän sähköä kuluttavia katuvaloja on saatavissa.”

Valtuustoaloite / Kempeleen lukioon perustetaan yrittäjyyslinja / Valtuutettu Henriikka Pakarinen Ym.

Valtuutettu Henriikka Pakarinen allekirjoittamansa ym. allekirjoittaman aloitteen:

”Yrityksen perustaminen on yhä suositumpaa nuorten keskuudessa. Lisäksi yhä useammalla lukioikäisellä on jo oma yritys. Koko ajan
kasvava joukko nuoria uskoo näkevänsä itsensä yrittäjänä. Silti he pitävät yhä tärkeänä koulutusta, ja haluavat opiskella ammatin. Yrittäjyyslinjan avulla nämä molemmat mahdollistuisivat. Linja olisi myös hyvä jatkumo yläasteen yrittäjyysluokalle.

Linjalla käytäisiin jo lukio-opintojen ohella kaupallisen koulutuksen kursseja. ( Kurssit yrittäjyydestä, yritysten taloudesta ja yritysten yhteiskunnallisesta roolista) Myös jo olemassa olevan yrityksen pyörittäminen olisi mahdollistettu opiskelujen ohessa.

Yhteistyö eri tahojen kanssa olisi tärkeässä roolissa. Sitä voisi tehdä esimerkiksi Oulun Kauppakorkeakoulun kanssa. Linjan käynyt
opiskelija voisi saada jopa suoran opiskelupaikan yliopistoon hyvällä lukiomenestyksellä. Tällaisia malleja on käytössä jo useissa eri
lukioissa. Se olisi mielettömän houkutteleva tarjous opiskelijalle. Tämä voisi tuoda meille opiskelijoita myös kauempaa. Lisäksi yritysyhteistyön mahdollisuudet ovat Kempeleessä loistavat.

Lukiokoulutus muuttuu seuraavina vuosina paljon, kun korkeakoulujen pääsykokeet hiljalleen poistuvat ja muuttuvat. Lukioajasta tulee siis yhä tärkeämpää nuorten koko tulevaisuuden kannalta, kun jo silloin opiskelu tähtää voimakkaasti jatkokoulutukseen. Lukioiden erikoistuminen tulee olemaan hyvin suuressa roolissa.

Lupa erityiseen koulutustehtävään haetaan Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Tämän syksyn haussa erityislupa yrittäjyyspainotettuun opetukseen myönnettiin Suomessa vain kahdelle lukiolle. Näitä ei siis ole vielä montaa. Oulun seudulta tällainen lukio puuttuu vielä. Tässä voisimme olla edelläkävijänä ja luoda meille houkuttelevan yrittäjyyslinjan.”

Valtuustoaloite / Kempeleeseen pienyrittäjille oma olohuone / Valtuutettu Pia Hanski

Pia Hanski esitti seuraavan aloitteen:
”Esitän, että Kempeleeseen perustetaan mikroyrittäjiä varten ”Yrittäjien Olohuone”. Tämä aloite koskee nimenomaan pienyrittäjien, siis yksinyrittäjien, pää- ja sivutoimisten elinkeinonharjoittajien ja mikroyrittäjien toiminnan tukemista, edistämistä ja kehittämistä Kempeleessä. Kartoitukseni ja pienyrittäjien kanssa käymieni keskusteluiden perusteella on täysin selvää, että ”Yrittäjien Olohuoneelle” on vahva tilaus. Se lisää heti toiminnan aloittamisen jälkeen yrittäjien verkostoitumista ja vertaistukea, yhteisten asiakasprojektien mahdollistamista, uusien ideoiden ja toimintatapojen löytämistä sekä kouluttautumista – ja sillä on työllistävä vaikutus. Vahvistavaa vaikutusta on luonnollisesti myös Kempeleen elinvoimaiseen imagoon.

Kempele on jokunen vuosi sitten valittu maakunnan yrittäjäystävällisimmäksi kunnaksi, eikä varmasti syyttä. Olemme vuosikaudet huolehtineet hyvin yritysten elinvoimaisesta toiminnasta mm. maakauppojen ja -vuokraamisen sekä viisaan kaavoittamisen keinoin, unohtamatta kunnan aktiivista markkinointityötä ja yleistäkin vetovoimaa. Kaikki tämä toiminta palvelee erinomaisesti nimenomaan pk- ja suuryrityksiä.

Kuitenkin, on tärkeää äärettömän muistaa, että nimenomaan mikro- ja yksinyrittäjyys korostuvat Kempeleen yrittäjyyskentässä. Yrittäjyyden edistämistä korostetaan yhteiskunnallisessa keskustelussa, mm työttömyyden hoitokeinona ja työllistäjänä. Silti yksinyrittäjät jäävät usein keskustelun, tukitoimien ja toimenpiteiden ulkopuolelle.

On tärkeää sisäistää ja ymmärtää, että Kempeleessä on 974 yritystä, joista 917 on yksinyrittäjiä tai mikroyrityksiä (Lähde: Oulun Yliopisto, Micro Entre 2016 Pohjois-Suomen Mikroyritykset tilastokatsaus, 978-952-62-1364-4 (pdf)) – siis ihmisiä, jotka työllistävät itse itsensä tai muutamia (alle 10) muita henkilöitä. Ryhmä, jota tämä aloite koskee, edustaa 95 % kaikista kunnan yrityksistä.

Pienyrittäjien yhteisöllisyys ja yrittäjiä (ja välillisesti kotikuntaa) taloudellisesti hyödyttävä toiminta ”Yrittäjien Olohuoneen” tehtävänä ja tavoitteena on tarjota pienille yrittäjille tila ja yhteisö, jonne he voivat kokoontua halutessaan, vaihtaa ajatuksia ja lisätä yrittäjien välistä yhteistyötä sekä toimintamahdollisuuksia ja järjestää koulutuksia. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa on vastikään väitelty pien- ja
yksinyrittäjien verkostoitumisen valtavasta merkityksestä (KTT Raija Leskinen). Toimivat verkostot rakentavat yrittäjien keskinäistä
yhteistyötä, kehittävät uusia toimintoja ja palveluja, luovat kilpailuetua, lisäävät tuotantokapasiteettia resursseja yhdistämällä ja
antavat mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin isompien toimijoiden rinnalla.

”Yrittäjien Olohuoneeseen” voidaan kutsua erilaisia asiantuntijoita antamaan tietoiskuja esim. rahoitukseen, kansainvälistymiseen, hyviin
käytäntöihin, erilaisten palveluiden hyödyntämiseen jne. liittyen. Vastaavankaltaista toimintaa on mm. Business Kitchen, Luova
Laboratorio. Yksinyrittäjien ja mikroyrittäjien tulotaso on keskimäärin alhaisempi kuin palkansaajilla, ja ansiot jäävät pienemmiksi kuin
esim. työehtosopimusten alimmilla palkkatasoilla. Yrittäjät ovat myös palkansaajien sosiaaliturvan ulkopuolella. ”Yrittäjien Olohuone”
vaikuttaisi positiivisella tavalla myös liiketoiminnan onnistumiseen ja kassavirran – ostovoiman kasvamiseen. Ja siis myös verotuloihin.

Mitä tämä Kempeleen kunnalta vaatisi?
Käymieni keskusteluiden ja palaverien perusteella Kempeleen pienyrittäjät ovat asiasta hyvin kiinnostuneita ja innostuneita. Näin ollen ei kunnan panos toiminnan perustamisessa tule olemaan raskas, tarvitaan lähinnä tilat. Toimintaa koordinoisi kunnan elinkeinotoimi, kuitenkin niin, että toiminta olisi melko itsenäistä ja vetäjäkin todennäköisesti löytyisi jostakusta kempeleläisestä pienyrittäjästä.

Rahoituksen osalta kannattaa hyödyntää erilaisia hankkeita, joita on esim. TE-toimistolla, ELY:llä, TEM:llä ja alueellisilla yritystoimintaa kehittävillä hankkeilla ja tutkimusryhmillä sekä kehittämisorganisaatioilla.

Tilavaatimukset eivät ole suuren suuret; tarvitaan helposti saavutettava paikka, jossa olisi:
– kokoushuone: asiakaspalavereita ja koulutuksia sekä kokouksia
varten
– muutama työpiste: tänne voi tulla tekemään toimistotöitä
halutessaan. Työpisteitä 2-4 kpl, peruskalustettuina (työpöytä, tuolit,
sähkö, yhteistulostin). Työpisteitä voi olla samassakin huoneessa.
– yhteinen pienkeittiöllinen, kahvi- ja oleskelutila, vapaamuotoisesti
viihtyisästi kalustettuna
– WLAN, normaalit AV-välineet kokoushuoneessa

Nykyisen kunnantalo on äärimmäisen vähällä käytöllä ja sen tulevaisuus on vielä avoimena. Kunnantalon a tilat olisivat toiminnan
perustamiseen varsin sopivat, hyvin pienillä muutoksilla. Tällä hetkellä Kempeleen kunnan yrityspalvelut auttaa yrityksiä mm.
tontit ja toimitilojen myynti/vuokrausasioissa, myynnin ja markkinoinnin tiimoilla, avustusten ja rahoitusten haussa, liiketoiminnan aloittamisessa tai uudistamisessa sekä yhteistyössä viranomaisten kanssa. Ostopalveluina hankkii uusien yritysten neuvontapalvelut Oulun seudun uusyrityskeskus ry:ltä, joka on ilmainen palvelu uusille ja vasta perusteluille yrityksille.

Mielestäni tämä yrityspalvelun laajuus on jo jonkin aikaa toimineen yrityksen osalta melko suppeat, ja ”Yrittäjien olohuone” tarjoaa
nimenomaan tähän kohtaan runsaasti apua. Kun yrittäjät voivat itse vaikuttaa tarjottavaan asiantuntija-apuun ja koulutukseen oman toiminnan kautta, on kasvu ja kehittyminen oikeastaan väistämätöntä.

Idea: Kempeleen Vuoden yksinyrittäjä -palkinto
Ehdotan edelleen, että Kempeleen kunta ryhtyisi jakamaan kannustuspalkinnon vuosittain teemalla Kempeleen Vuoden yksinyrittäjä. Palkinnon ei tarvitse olla rahamäärältään suuri, tai edes rahaa, pienyrittäjä arvostaa varmasti hyvinvointiin ja jaksamiseen
liittyvää palkintoa.

Palkinnon jakokriteereissä voisi olla vaikkapa seuraavanlaisia asioita:
Yksinyrittäjä on toiminut päätoimisesti vähintään kolme vuotta. Yksinyrittäjä erottuu joukosta positiivisesti asiakaspalvelussaan tai
toiminnassaan. Yksinyrittäjän liikeideasta löytyy jotain innovatiivista tai omaperäistä.Yksinyrittäjällä ei ole vakituista työntekijää.
Yksinyrittäjä on kempeleläinen. Jne.

Palkinnon avulla Kempele vahvistaisi imagoaan yrittäjäystävällisenä paikkakuntana, joka on kunnostautunut mm. yrittäjyyskasvatuksen
saralla ja jolla on vahva vetovoima yrityskentässä. Yhä useampi yksinyrittäjä etsii kumppania toimintaansa toisesta pienyrittäjästä. Yhdessä toimiminen säästää kustannuksia, mutta antaa myös tukea ideointiin. Viisi yrittäjää yhdessä tilassa on enemmän kuin osiensa summa.

Ehdotan, että Kempeleen kunta aloittaa heti ”Yrittäjien Olohuoneen” toiminnan perustamiseen tähtäävät toimenpiteet ja kartoittaa sopivia
tiloja toiminnan käynnistämiseksi. Pien- ja mikroyrittäjien toiveena on päästä ”Yrittäjien Olohuoneeseen” jo vuoden 2018 alusta.

Termistöä:
Yksinyrittäjä = itsenäinen elinkeinonharjoittaja, ei vakituisia
työntekijöitä
Mikroyritys = itsenäinen elinkeinonharjoittaja, työntekijöitä 1-9,
liikevaihto alle 2 milj. euroa, eikä omistajuudesta ole yli 25 % osuutta
suurella yrityksellä.

Valtuustoaloite / ”Tulevaisuuden Kempele”-maamerkki ideointikilpailu Kempeleläisille / Kokoomuksen, Vasemmistoliiton ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmät

Janne Malkamäki teki seuraavan kokoomuksen, vasemmistoliiton ja
KD:n yhten aloitteen:

”Tausta: Vetovoimaisia kaupunkeja ja kuntia kautta maailman yhdistää se, että ne ovat tunnettuja joistain maamerkistä. Yleensä maamerkki on kauas näkyvä ja helposti tunnistettava kohde, esimerkiksi rakennus, rakennelma tai luonnonmuodostuma. Toisaalta pienikin kohde voi olla erittäin tunnettu. Pariisissa on Eiffel torni, New Yorkissa Vapauden patsas, Tampereella Näsinneula ja Oulussa Toripolliisi. Kööpenhamina taas tunnetaan vain ihmisen kokoisesta ’Pieni merenneito’ patsaasta.
Tulevaisuustutkija ja kunta-asiantuntija Ilkka Halavan mukaan menestyvän ja muuttovoittoisen kunnan ohi ei voi ajaa huomaamatta
koko paikkaa, ilman että paikasta jää mitään mieleen. Kempeleen läpi ajaa päivittäin tuhansia ihmisiä, joista suurin osa tuskin tiedostaa, että
Kempele vilahti ohi. Sopivalla maamerkillä näkyvällä paikalla olisi valtava potentiaali nostaa Kempele, jos ei maailman kartalle, niin ainakin Suomen. Tällöin ensimmäinen positiivinen mielikuva voisi olla tämä mieleenjäävä maamerkki, kun Kempele jossain yhteydessä mainitaan.

Ilkka Halava painottaa tutkimuksissaan myös sitä, että tulevaisuudessa välttämätön ominaisuus menestyvälle kunnalle on vahva yhteisöllisyys. Kuntalaisten pitää konkreettisesti tuntea, että heillä on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa kunnan tulevaisuuteen.
Kempeleläisten itsensä ideoima maamerkki tulevaisuuden Kempeleelle lisäisi kunnan ”positiivistä pöhinää” ja yhteishenkeä.

Aloite 1 (”long term plan”):
Kempeleen kunta järjestää ” Tulevaisuuden Kempele” -maamerkki ideointikilpailun Kempeleläisille.
Ideoitten kerääminen:
Maamerkki ehdotukset ja ideat kerätään webropol nettiportaalin kautta. Ehdotuksia voivat jättää kaikki Kempeleen kunnan asukkaat, yhteisöt, yritykset ja muut ryhmät. Maamerkki ideointikilpailusta tiedotetaan erityisesti lapsille ja nuorille (koulujen kautta). Esimerkiksi koululuokat voivat keksiä ideoita pienryhmissä ja valita sitten oman ehdotuksensa kilpailuun luokittain demokraattisin menetelmin.

Valinta jatkokäsittelyyn:
Valiokunnat käyvät kertyneet ehdotukset läpi ja valitsevat esim. 3 mielestään parasta jatkoon. Valiokunnista kertyneistä ehdotuksista
valitaan sitten koko valtuuston tasolla 3 eniten kannatusta saanutta ehdotusta tarkempaan käsittelyyn, jossa selvitetään niiden realistiset toteutusmahdollisuudet.

Palkinto toteutettavan ehdotuksen tekijöille:
Ikuista mainetta ja kunniaa. Voittajien nimet painetaan esimerkiksi maamerkkiin kiinnitettävään pronssitauluun.

Aloite 2 (”short term plan”):
KEMPELE valotaulun lisääminen Zeppelin mastoon ylimmäiseksi etelään ja pohjoiseen päin. Toinen vaihtoehto voisi olla KEMPELE valotaulun lisääminen omaan mastoon, moottoritien toiselle puolelle Zeppeliinin kohdalle (esim. Destian louhoksella oleva masto tähän siirtämällä).

Peruste Aloite 2:lle
Aloite 1 mukaisella ideointikilpailulla valitun maamerkin ehdotusten läpikäynti ja valinta, sekä kunnollinen toteuttaminen tulee viemään
aikaa. KEMPELE valotaululla voidaan korjata akuutti ongelma nopeasti lyhyellä tähtäimellä. Kempelettä ei tällöin voi enää ohittaa sitä huomaamatta.”